Petri Tamminen: Suomen historia

Suomen historia tuntuu melko puisevalta nimeltä kirjalle, mutta kun kirja on 152-sivuinen ja sen kannessa on kahvikuppiviiri ja Kekkosen silmälasit, se tuntuu varsin oivalliselta valinnalta lukuhaasteen kohtaan 8, Suomen historiasta kertova kirja. Kun vielä kirjoittajana on Petri Tamminen, siltä voi odottaa paljon.

Tamminen on koonnut Suomen historiaansa (Otava, 2017) elävien ihmisten muistoja koko itsenäisen Suomen historian ajalta. Niissä Mannerheim kehuu piparkakkuja, suklaa sulaa käteen evakkojunassa ja naapurin radio kertoo ruokakaapin läpi, että sota on päättynyt. Tammisen lyhytproosa on osuvaa mutta lempeää. Asiat todetaan eikä selitellä.

Kamala sotia, kun on talvi ja kylmä, mutta oli sekin, että sotahommiin vaikka on heinänkorjuuaika.

Suuret historian tapahtumat – sodat, vallanvaihdot ja lama-aika – ovat taustana muistoille. Kun sotavuosista on päästy, tulee vastaan niitä tarinoita, joita kuulee iäkkäämmiltä sukulaisilta saunassa. Tansseihin karataan, urheiluseuroja perustetaan, Peyton Placea juostaan katsomaan naapureiden televisiosta, ja Armi Kuuselastakin nähdään vilaus. Ihmetellään appelsiineja ja tummia ihmisiä. Elämä kulkee latujaan olosuhteista välittämättä.

Ei Suomen historia nyt elämää suurempi kirja ollut, mutta toki näin itsenäisyyden juhlavuonna tarpeellinen luettava. Pönäkkä, kaiken kattava nimi muodostaa hauskan kontrastin lyhyille kertomuksille, hajanaisille muistoille, jotka piirtävät maamme kuvan sellaisena kuin sen ihmiset muistavat.