lauantai 12. joulukuuta 2015

Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki


Eliana työskentelee kutojana Seittien Talossa saarella, jossa unennäkijöitä vainotaan. Kadulta löydetään mykkä, pahoinpidelty tyttö, jolla on kädessään tatuoituna Elianan nimi. Eliana tutustuu tyttöön, Valeriaan, ja joutuu mukaan vaarallisiin tapahtumiin.

Emmi Itärannan Kudottujen kujien kaupunki sijoittuu vieraan tuntuiseen ympäristöön. Saari ei sijoitu tässä maailmassa tunnettuun aikaan eikä paikkaan. Kaupungin yllä risteilevät ilmagondolit ja valoa saadaan loistelaseista. Saaren satamissa poikkeavat kauppalaivat tuovat terveisiä ulkomaailmasta, mutta saari kelluu omassa yksinäisyydessään eivätkä sen asukkaat tiedä, että muullakin tavoin voisi elää. 



Kaikkeuden Verkko ja elämän kudosta kehräävä Kutojaneitsyt vievät kirjaa fantasian suuntaan. Musteellamerkintä ja kansalaisten unia vartioiva kasvoton neuvosto tuovat kirjaan dystopian henkeä. Unennäkijät päätyvät vangeiksi Tahrattujen Taloon. On kuitenkin joukko unennäkijöitä, jotka aavistavat totuuden.

Pidin Teemestarin kirjasta ja olen suositellut sitä monille. Kun kuulin, että Itärannan uusi kirja on ilmestynyt, päätin heti lukea sen. Jokin sai kuitenkin syksyn mittaan ajatukset muuttumaan. Olikohan se radiosta kuulemani haastattelu tai lukemani arvostelu, joka sai ajattelemaan, että saatanpa tuon jättää väliinkin. Jos en olisi saanut Kudottujen kujien kaupunkia lainaan tuttavalta, se olisi ehkä jäänyt pitkäksi aikaa ”vielä joskus luettavien kirjojen” pitkän muistilistan hännille.

Blogeissa Kudottujen kujien kaupunkia on kuitenkin hehkutettu paljon. Ilmeisesti tästä on tarkoitus pitää valtavasti. Kudottujen kujien kaupunki on varmasti monella tapaa hyvä teos, sitä en voi kiistää. Kieli oli kaunista, paikoin runollistakin. Kirjan kuvaama maailma oli kiehtova seitteineen ja verikoralleineen. Minua se ei nyt vain oikein napannut sisäänsä. En oikein edes ymmärtänyt, mitä kaikki seittien kutominen ja niiden kätköissä vaeltelu kirjassa merkitsi. Klassikkoselityksiä: Ehkä luin tätä väärään aikaan. Ehkä tämä olisi ollut upea elämys, jos tähän olisi voinut rauhassa uppoutua. Ehkä tämä pitäisi lukea uudestaan.

Ehkä luen kuitenkin jotakin muuta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti